Unelmamies

Kulttuurisyksy 2006 jatkuu. Tänään oli vuorossa Espoon kaupunginteatterin otsikonniminen komedia. Ei se niin hulvaton ollut kuin kuvittelin, mutta Erkki Saarela on hyvä. Mieleen muistui pastori Silli jostain nuoruusvuosilta. Ja onhan siinä aina miettimisen paikka, miksi ihminen keskimäärin haluaa aina sitä, mitä sillä ei juuri sillä hetkellä satu olemaan. Tai sitten kaiken yhtä aikaa. Niinkuin vaikka turvallisen, vakaan, pitkäkestoisen parisuhteen ja räiskyvän ja roihahtelevan romanssin.

Sitten ne vielä kehtaavat väittää, että kaiken voi saada jos oikein kovasti haluaa. Pah.

Ystävät, Stockan kasviscouscous, puhdas pyykki, Welhon laajakaista, John Irvingin uusin kirja. Ja vielä kerran ystävät. Ne puujalat, joiden varassa minä tänä iltana roikun apaattisen arkipäivän ulottumattomissa.

---------

Heureka! PMMP:n Joku raja alkaa kuulostaa ihan kelvolliselta kappaleelta. "Jos lyöt vielä kerran niin minä tapan sut" on voimakas lausunto. Toiminee myös vähemmän fyysisesti käsitettynä.