Kaleidoskooppi

Kun oppii olemaan odottamatta mitään, odotus palkitaan usein juuri niin. Ja "muuten vaan" muuttuu yhtä hyväksi syyksi kuin mikä tahansa parempikin.

Ovat ne pitkät, välähdyksessä ohi lentäneet kuukaudet, joita voi katsella taaksepäin loputtomiin kaleidoskoopin läpi. Siirtää katselukulmaansa millin oikeaan tai vasempaan niin, että muodostuu aina uudenlainen, entisestä poikkeava kuva.

Mikään ei ole ollut koskaan riittävän itsestäänselvää lukitsemaan kaleidoskooppini värikkäitä lasijyväsiä paikalleen. Ne liikkuvat vapaasti, irrallaan, ja kun yritän pysäyttää liikkeen, joku sana tai teko rikkoo taas kuvan, muuttaa heijastuksen, särkee symmetrisen näkymän. Ja kuva vaihtuu uuteen, mikään ei ole varmaa eikä pysyvää, mistään ei saa kiinni.

Vain värikkäät lasijyväset, jotka jatkavat ikuista liikettään minun kaleidoskoopissani. Enkä minä koskaan väsy katselemaan niitä.

---------

Tänään soi Tuomari Nurmion Suuri Peto. Koska maailman voi valloittaa jos huvittaa, mutta sen toisen jutun saa vain uskaltamalla.