~Tornikamarin tarinoita~

Aristokraattisen tasokkaan, suulaan ja vihaisen naisen kertomuksia satavuotiaan kivitalon viidennestä kerroksesta.

Nimi: Laurakaisa
Sijainti: Helsinki, Finland


Vaimo, tytär, isosisko ja täti. Karjalainen. Stadilainen. Kesämökkiläinen. Aikuiskokelas.

Asiantuntija - loistava titteli ihmiselle, joka ei osaa eikä ainakaan halua olla koskaan väärässä.

Maailmaa on parasta määritellä kirjoittamalla ja naisella on oltava oma huone.

sunnuntaina, huhtikuuta 01, 2007

Pesänrakennusta

Kun olin pieni, vanhempieni pesänrakennusvietti heräsi säännöllisesti joka kevät. Kävimme koko perheen voimin katsomassa loputtomiin erilaisia taloja ja tontteja, isä rustasi iltaisin pohjapiirustuksia ja rakensi pahvisia pienoismalleja, olohuone pursusi talokuvastoja ja ruutuvihkoihin luonnosteltuja laina- ynnä muita rahoituslaskelmia. Emme koskaan tietenkään muuttaneet mihinkään, mutta lapsuuteni keväille oli yhtä tunnusomaista kierrellä taloesittelyissä kuin mulia jäistä juuri vapautuneessa Saimaassa tai hukata pyöränavaimia Lammassaareen sinivuokkoja kerätessä.

Kävin aamulla sähköpostikeskustelua Mikkeliin asunnonostoasioista. Totesin keskustellessani, etten noiden lapsuuden keväiden jälkeen ole kertaakaan käynyt asuntonäytöissä. Koska en ollut ohjelmoinut päivääni muutakaan tekemistä, päätin korjata tilanteen: Katsoin Hesarista sopivan pienen asunnon Alppilasta, hyppäsin ratikkaan ja hurautin katsomaan sitä. Asunto oli ihan kiva, en osannut kysyä esittelijältä muusta kuin putkiremontista, asunnossa asuva henkilö luki Daniil Harmsia.

Myöhemmin kävelin ympäri puu-Vallilaa ja puhuin puhelimessa vuorotellen kaikkien elossa olevien sukulaisteni kanssa. Innostuinkin hieman omistusasumisesta, vaikka "järkevä rahankäyttö ja tulevaisuuden ajattelu asuntoasiassa" ei joidenkin tahojen mielestä olekaan minulle luonteenomaista toimintaa. Surffasin kuitenkin iltapäivällä monet tunnit putkiremontti- ja asunnonvälitysfirmojen nettisivuilla. Ja totesin, että asunnon ostamista ei kannata edes harkita, ennen kuin neljäsosaomistamani "mahdollisuuksien talo remonttitaitoiselle" menee kaupaksi.

Muita päivän tapahtumia: söin muikkuja Hakaniemen torilla, ostin divarista Claes Anderssonin kirjan, ajattelin Aulista ja hänen kirahvipotkuhousujaan, vaihdoin naapurin mummolle sulakkeen ja kävin illalla elokuvissa katsomassa Helen Mirrenin tähdittämän The Queenin. Suosittelen edellä mainittuja toimia kaikille varauksetta, niistä tulee hyvä mieli.

---------

Tänään soi Edu Kettusen Elämä jatkuu. Koska se soi ihan oikeasti kolmosen ratikassa, ja kuulosti kauniilta.