Sur-rur-rur

Niin.

Olen ollut valveilla viimeiset nelisenkymmentä tuntia, ellei pikaisia päiväunia ja epätoivon vimmalla hampaita kiristellen lentokoneessa torkkumista lasketa. Yritin äsken nukkua. Ei onnistunut. Käyn ylikierroksilla.

Sitten viimeisen blogitekstin päiväni ovat täyttäneet georgialaiset orpolapset, syöpäsairaat ja muuten vaan kurjat, suomalainen joulupukki, viisaat vanhat miehet, saksalainen lentokonetuttavuus, pitkin maailmaa sinkoilu, samaisen maailman perustavanlaatuisen epäoikeudenmukaisuuden aiheuttamat pohdinnat, univelka ja kuitenkin varsin vahva tunne siitä, että elämä on aika mielenkiintoinen juttu. Semminkin kun kotiinpaluuillan ohjelman muodostivat ministerin jouluglögipippalot, UIT:n Luolamies ja PMMP:n keikka. Loistavia kaikki tyynni. Voisin kirjoittaa romaanin kaikista edellä mainituista asioista. Ehkä tyydyn vain ruotimaan niitä tässä blogissa. Paitsi en ihan heti, koska näillä näkymin jatkan pitkin maailmaa sinkoilua ensi viikkoon asti.

---------

Tänään soi kovaa ja korkealta PMMP. Tytöt vetää hyvin.