Jos pitää huomenna maanantaina tietää, mikä osa maallisesta omaisuudesta muuttaa Moskovaan ja mikä osa ei, on ehdottoman järkevää noudattaa seuraavaa toimintamallia:
Kannattaa pitää huusholliaan viikkokausia infernaalisen kaaoksen vallassa, kirjalaatikoita keskellä lattiaa, likapyykkejä pitkin nurkkia ja puhtaita pitkin niitä jäljelle jääneitä nurkkia, joissa ei ole likapyykkejä. (Joku järjestys se olla pitää.) Kannattaa viettää laadukasta aikaa tärkeiden ihmisten kanssa, tehdä kesäisiä Helsinkiasioita kuten puistojumpata, käydä Stadikalla uimassa, Weeruskassa syömässä vuohenjuustosalaattia, Siikarannassa saunomassa (se on itse asiassa Espooasia) sekä mitata Eläintarhan kentällä kännykän sekuntikellolla kahtatoista minuuttia kun kilvoitteleva sielu kokee tarpeelliseksi juosta Cooperin testin.
Ja sinä viimeisenä viikonloppuna, kun pitäisi oikeasti olla pakkaamassa tavaroita, kannattaa matkustaa Kotkan meripäiville. Meripäiväosuus tosin jäi vähemmälle, mutta toisaalta meno ei ollut paikallisväestön perimätiedon mukaan normaalin riehakasta. Syynä olivat kenties kotkalaisten juhlimishalut vieneet suuret purjelaivat. Meidän vierailumme koittaessa Tall shipit olivat jo poistuneet yhtä lukuunottamatta ja tänä aamuna eilinen kainostelu hieman harmitti: Jos olisimme rohkaisseet mielemme ja kivunneet viime yönä norjalaispaattiin jossa selvästi kuulosti olevan bileet, olisimme päätyneet tänään Pietariin. Ja kun kyse oli entisten pietarilaisten kohtaamisesta, olisi se toki ollut asiallinen päätös viikonlopulle.
Entiset pietarilaiset tutustuivat myös Aleksanteri III:n keisarilliseen kalamajaan ja Langinkoskeen sekä meinasivat nukahtaa laiturille katsellessaan jonkun tuntemattomaksi jääneen linnun tomeria kalastuspuuhia. Lisäksi nautimme erittäinkin mainion italialais-kreikkalais-georgialais-suomalaisen grillipäivällisen Korela-nimisen pakolaisleirin keskellä. Meillä osataan pakolaisleirinrakennus kansainvälisen mittapuun mukaan. Grillikatoksia puolestaan kutsutaan tätä nykyä jurtiksi.
Ravitsemus- ja nesteytysasioista normaalisti vastaavan Martan ollessa suihkussa allekirjoittaneen ynnä A. Kalashnikovin harteille lankesi raskaana taakka nimeltä näin valmistat mojitot jälkiruuaksi koko seurueelle. Tulimme epähuomiossa drinkkejä tuhertaessamme perustaneeksi Slow Motion -nimisen anniskeluravintolan. Kyseisen ravintolan erikoisuus on ennen muuta "Pimp your drink" -tyyppinen, varsin asiakaslähtöiseen omatoimisuuteen kehottava toimintamalli, jonka mukaan jokainen voi itse tuunata drinkkinsä juomakelpoiseksi. "Herranjumala, tee sille jotain!" Ja päälle desi rommia.
Kiitos kaunis viikonlopun isännälle ja erityisesti hänen pakolaisleiriytyneille vanhemmilleen pihan ja talon lainasta. Ja kuten tänään Kotkan linja-autoasemalla totesimme, Moskovassa tavataan.
---------
Missasimme Gary Mooren, mutta sen sijaan korvissa soi edelleen Vicky Rosti ja Menneisyyden Vangit ynnä 3000-päinen sonnikuoro: "Olen käynyt Tiibetissä, Moskovassa, Rööperissä, mietiskelin aina missä syy on etten jäädä voi."
