Kino Lokakuu

Tämä päivä jää historiaan ainakin siksi, että Oleg Menshikovin asema on ellei täysin menetetty niin ainakin vakavasti uhattuna. Hänen paikalleen "ainoa venäläinen mies, jonka kanssa voisin alkaa mihinkään" -tittelin haltijaksi harkitsemme vakavasti Danila Kozlovskia. Tietämättömille tiedoksi: Oleg Menshikov on ihana venäläinen näyttelijä, joka on esiintynyt muun muassa sellaisissa minua suuresti miellyttävissä elokuvissa kuin Vostok-Zapad ja Utomlennie solntsem. Jälkimmäinen on tullut joskus Suomessakin telkkarista nimellä Auringon uuvuttamat. Danila Kozlovski puolestaan on ihana venäläinen näyttelijälupaus, joka tähdittää Garpastum-nimistä elokuvaa, jonka juuri näin.

Elokuva rakkaudesta, jalkapallosta ja vallankumouksesta, sodasta ja lapsuuden lopusta, Anna Ahmatovasta, Pietarista, vielä vähän lisää jalkapallosta, ajasta maailmojen rajalla. Kipeänhaikealla tavalla kerrottu tarina kuin uni, jossa onnellista ei ollut edes loppu. Ja sittenkin oli.

Tämä päivä jää historiaan myös siksi, että ostin uuden kellon. Iskän 90-luvun puolivälissä saama liikelahjakello on ollut uskollinen palvelija, vaikka liikelahjan antanutta yritystä ei ole enää vuosikausiin ollut olemassakaan. Nyt uskollinen palvelija on vähän liian monta kertaa jätättänyt puolella tunnilla ja saanut aikaan kaaosta ja sählinkiä, joten se päästetään ansaittuun lepoon. Aikakauden loppu, kirjaimellisesti.

---------

Tänään soi Coldplayn Clocks. Mustekalakellon muistolle.