Fokka ja genua ja spinnu ja skuutti ja venda ja jiippi ja dirkki ja knaapi
Olin eilen purjehtimassa. Merellä. Se oli ihan uskomattoman hienoa. Olen sanaton sen suhteen, miten hienoa se olikaan, joten tyydyn vain toteamaan, että purjehtiminen on siinä suhteessa vähän niinkuin golfinpeluu, että siihenkin liittyy kamalasti kaikenlaisia kummallisia nimityksiä kaikenlaisille aluksi kovin kummallisilta tuntuville asioille.
Sitäpaitsi tällä oikeassaolemisen- ja pätemisentarpeella varustetulla luonteella on joskus ihan terveellistä tehdä jotain sellaista, mitä ei yhtään osaa ja mistä ei tiedä hölkäsen pöläystä.
---------
Tänään ei soi Lasse Mårtenson.
Sitäpaitsi tällä oikeassaolemisen- ja pätemisentarpeella varustetulla luonteella on joskus ihan terveellistä tehdä jotain sellaista, mitä ei yhtään osaa ja mistä ei tiedä hölkäsen pöläystä.
---------
Tänään ei soi Lasse Mårtenson.
Tornikamarista tarinoi Laurakaisa | 10:27
6 Comments:
Olen kyllä koko lailla järkyttynyt siitä, että aristokraattisen tasokkaan naisen blogissa verrataan purjehdusta golfinpeluuseen. Purjehdus on jotain valtaisaa ja kokonaisvaltaista, kun taas golf on espoolaisekonomien tapa tuhota kulttuurimaisemia ja kokea eksklusiivisuuselämyksiä ja esitellä kultadubleerouviaan ja katumaastureitaan toisille espoolaisekonomeille.
Ei verrata purjehdusta golfinpeluuseen. EI. Todettiin, että purjehdus on jotain niin valtaisan hienoa, ettei sitä oikein ole sanoja kuvaamaan. Ja koska se oli uutta ja ihmeellistä, ainoa sanallisen ilmaisun saavuttanut vertaus oli tuo käsittämätön purjehdussanasto, johon golfvittaus osoitti. Vain ja ainoastaan siihen.
Aristokraattisen tasokas nainen nökötti eilen purjeveneessä sen verran innostuneesti, että luulisi elämyksen kokonaisvaltaisuuden käyneen siitä aika selvähkösti ilmi...
Minun mielestäni on aika sulkeutunutta ajatella golfia espoolaisekonomien harrastuksena. Tervemenoa kentälle katsomaan kun siellä perus-Pena ja tavis-Kake hakkaa palloa näiden muutamien stereotypiöitä ylläpitävien peelojen keskellä.
Jos näitä kahta lajia pitää ruveta vertailemaan niin kyllä purjehdus vie sen elitistisemman harrastuksen pokaalin ihan minä päivänä tahansa tästä iäisyyteen.
Purjehdus on kivaa ja Lasse on tavallaan oikeassa sanomalla kaikkea muuta turhaksi.
Myös golf on hieno laji joka ainakin allekirjoittaneen kohdalla auttoi löytämään itsestään yllättävän kärsivällisiä ja hälläväliä puolia.
Kääk, blogissani käydään keskustelua! Pitäiskö tähän osata kommentoida jotain näin bloginpitäjän näkökulmasta? (En osaa etikettiä.)
Kommentoin vain omaa kokemustani: olen kokeillut molempia. Golfia enemmän. Se oli "ihan kivaa", purjehtiminen oli ihanaa. Molempia voinee harjoittaa elitistisesti ja ei-elitistisesti.
Purjehduksen elitistisyyttä on itseni kovin vaikea mieltää sen jälkeen, kun muutaman ihmisen voimin on viettänyt pienessä veneessä erinäisiä toukokuisia öitä ilman lämmitintä makuupussissa värjötellen, tai kun on yrittänyt useampaan kertaan huuhtoa septitankista vuotanutta paskalietettä pois pilssistä, tai kun on erinäisinä sateisina kevätpäivinä yrittänyt kiskoa saumamassaa pohjan lautojen välistä molemmat ranteet kipsattuna.
Pidän edelleen kiinni sulkeutuneista golf-ajatuksistani. Tarvitsee vain katsoa Turun Ruissaloa ja pohtia, mitä on liikkunut mielessä jyrättäessä jatkuvaa keinokastelua vaativa, luontokokemukseltaan suurin piirtein kukkaruukkua vastaava milliviheriö ikivanhan tammilehdon tilalle. Eikä peruspenat ja taviskaket mieltäni käännä, kun taannoisella pyöräretkellä eksyin täyttämään vesipulloani espoolaisen golfkentän klubitalolle, jonne pelmahti vallan tuhdilla hajuvesitujauksella itsensä sanitoineita rouvashenkilöitä virvokkeita nauttimaan. Sää taisi olla aika helteinen, mutta muutama swingi ei ollut rouvien meikkejä ehtinyt vaurioittaa.
Pidän siis jääräpäisesti omat arrogantit ja sulkeutuneet golf- ja purjehdusasenteeni, enkä anna minkään argumentoinnin turhaan niitä heilutella. Sen verran voin kuitenkin myöntää, että useimmat tapaamani golfarit ovat olleet mukavia ja perusfiksuja ihmisiä. Samoin kuin että purjehtijoista löytyy oma osansa ärsyttäviä uhoajia, henkselinpaukuttelijoita ja täysääliöitä. Kuten sekin Hangon edustalta löytynyt swanisti, joka rantautumispaikkaa hakiessani katsoi asiakseen ajella kumiveneellä kylkeeni sanomaan, että kyseessä on yksityissaari ja että hän ei suosittele rantautumista, koska hänen koiransa juoksevat vapaana saarella, ja "hän ei pysty vastaamaan niistä". Että onhan näitä, mätäpäitä.
No tuosta ei voi olla kuin samaa mieltä. Meitä on moneen lähtöön/veneeseen ja oli se harrastus tai laji mikä tahansa niin mätiä omenia löytyy aina :)
Lähetä kommentti
<< Home