Stop

On olemassa muutamia sellaisia häkellyttäviä asioita, joita aina palaa miettimään uudestaan ja uudestaan. Esimerkiksi se, miksi äitillä pettää polvet kun se kulkee sähkölinjan alta tietyllä säällä tai täti näkee hammasunia kun joku sukulainen on kuolemassa.

Häkellyttävä asia on myös se, miksi Zen Café onnistuu aina tekemään levyllisen minun senhetkisestä elämästäni kertovia biisejä. Tai vähintään muutaman biisin joka levylle. Niinkuin vaikka Taakka, silloin kun sitä ihmeteltiin että minne kaikki värit lähti vaikka niiden piti pysyä koko loppuelämän. Tai Eipä tiennyt tyttö silloin, kun tyttö ei vielä tiennyt kuinka liikkuu aika pitkin Pohjanmaata. Tai Auto parkissa, sitten kun tyttö jo tiesi ja tunsi olevansa kaikkea muuta kuin taivaankansi tähtiloistossa. Tai kun viimeistä edellistä kertaa oli Rakastunut taas ja vaikka oikeasti tiesi paremmin, antoi silti kaiken mennä päin helvettiä.

Tai nyt.

---------

Tänään soi Zen Cafén Stop. Koska se tietää vain surua.